Sikojen käyttö koe-eläiminä – mikä on sallittua?

Sika on yksi nykyajan kiinnostavimmista laboratorioeläimistä. Sikaa käytetään koe-eläimenä biolääketieteellisessä ihmistutkimuksessa ja sitä tutkitaan myös omana lajinaan. Sika on älykäs ja sosiaalinen eläin, jonka monimutkaiset käyttäytymismallit periytyvät sen kantaisiltä ja villikannasta. Laboratorio-olosuhteissa sikaan voidaan kohdistaa erilaisia invasiivisia tai ei-invasiivisia tutkimustoimenpiteitä, joilla voi olla lyhyt- tai pitkäkestoisia vaikutuksia sen hyvinvointiin. Yleensä laboratorioeläiminä pidettyjen sikojen käyttämisestä määritellään koe-eläinlainsäädännössä, eikä niinkään maataloustuotannon lainsäädännössä. Koe-eläinlainsäädäntö keskittyy yleisesti ottaen maataloustuotantoa tarkemmin eläinten yksilölliseen hyvinvointiin, vaikka siinä saattaa olla puutteita koskien juuri tätä tiettyä eläinlajia. Yksi suurimmista kysymyksistä koe-eläinten käytössä on niiden kipu ja sen hoito. Vielä tänä päivänä on puutteita sian kivun tunnistamiseen, sen dokumentointiin ja kipulääkkeisiin liittyvissä validoiduissa menetelmissä.

Miksi juuri sikoja käytetään?

Äskettäin Yhdysvalloissa tehty tutkimus on päässyt uutisiin Suomessakin. Kyseisessä tutkimuksessa sialta irrotettiin aivot, jotka jatkoivat elämistä 36 tuntia irrottamisen jälkeen. Artikkeli herättää paljon ajatuksia siitä, kuinka eettisiä eläinkokeet ovat, jos ylipäätänsä voidaan olla sitä mieltä, että ne ovat eettisiä. Sikoja käytetään paljon eläinkokeissa, sillä niiden biologinen järjestelmä on lähellä ihmisen järjestelmää. Vaikka emme ehkä kuvittele, että ihmisellä ja sialla olisi paljon yhteistä, on meillä sekä anatomisia että fysiologisia yhtenäisyyksiä. Sikojen elinjärjestelmästä noin 80–90 prosenttia on verrattavissa ihmisen järjestelmään. Erityisesti sydän ja keuhkot ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan lähellä ihmisen sydäntä ja keuhkoja. Lääketieteellisissä kokeissa onkin todennäköistä, että sikojen käyttö vainpost2akasvaa jatkossa, mutta voimme silti pohtia, miten tutkimuksesta saadaan eettisempää.

On selvää, että sioista on suuri hyöty tutkimuksessa. Lääketieteessä on tutkittu erityisesti sikojen sydämen ja keuhkojen toimintaa, mutta siitä on hyötynyt myös dermatologia. Yhtenä tulevaisuuden alana nähdään myös sikojen elinten käyttö elinsiirroissa. Jo nyt on sikojen sydämiä onnistuttu siirtämään apinoihin, ja ei ole poissuljettua, että tulevaisuudessa myös ihmiset voisivat käyttää sian sydäntä. On selvä, että yhteiset piirteet eivät ole ainoa syy sikojen käyttöön eläinkokeissa. Sian kuva yksinomaan lihatuotannon eläimenä on nähty yhtenä syynä sen käyttöön. Ihmiset eivät koe sikoja sympaattisiksi, eikä niiden käyttöä siksi ole kyseenalaistettu. Sikojen käyttö on myös nähty vaihtoehtona muille jyrsijöitä suuremmille eläimille, kuten koiralle, jonka ihmiset usein kokevat kotieläimenä. Suomessa käytetyistä eläimistä suurin osa on jyrsijöitä ja muita pieneläimiä.

post2c

Sian kognitiivinen puoli

Maineestaan huolimatta on sika kuitenkin kognitiivisesti monimutkainen eläin. Se on erittäin sosiaalinen ja ennen kaikkea älykäs eläin. Siat pystyvät ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia, näyttämään erilaisia tunteita ja niillä on oma, yksilöllinen persoonallisuus. Siat myös osaavat reagoida muiden sikojen positiiviseen tai negatiiviseen käytökseen. Sen lisäksi siat jakavat useita piirteitä eläinten kanssa, jotka länsimainen ihminen yleensä kokee älykkäiksi. Koe-eläinlainsäädäntö pyrkii takaamaan esimerkiksi eläimen hyvinvoinnin ja kivunlievityksen. Vaikka laeissa otetaan eläimet mahdollisimman hyvin huomioon, emme kuitenkaan tiedä paljoa sian kivuista tai tuntemuksista kokeen aikana. Parempaa ymmärrystä varten tulisikin sioille tehdä ei-invasiivia kognitiivisia tutkimuksia laboratorion ulkopuolella, jotta oppisimme enemmän sian ajatusmaailmasta. post2bTutkimusten aikana sian tulisi olla mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä ja myös käyttää luonnollisia kykyjään.

Suomessa koe-eläintoimintaa myös säädetään sitä koskevalla lailla, joten voidaan olettaa, että Suomen koe-eläinten olot on turvattu. Suomessa eläinkokeen saa suorittaa vain, jos muuta luotettavaa menetelmää ei ole olemassa. Kokeiden tekemiseen tarvitaan myös aina lupa viranomaisilta, ja kokeiden tekeminen on valvonnan alaista. Suomessa myös kokeen tekijät ovat korkeasti koulutettuja, ja siten tietävät, mitä tekevät. Hyvän koe-eläimen ominaisuuksiin kuuluu olla ihmisen kaltainen, ja siksi juuri sikoja käytetäänkin erityisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa. Sikoja käytetään, koska ne ovat biologisesti lähellä ihmistä, ja voivat auttaa useiden lääketieteellisten ongelmien tutkimisessa. Suomessakin on kuitenkin aihetta kiinnittää eläinten oloihin yhä enemmän huomiota. Eettisyys onkin yksi suurista kysymyksistä, kun puhutaan koe-eläimistä.